From BlenderWiki

[edit] Johdanto

[edit] Mikä on Blender?

Blender on integroitu kokoelma työkaluja, jotka mahdollistavat monenlaisen 3D sisällön tuotannon. Se tarjoaa täyden toiminnallisuuden mallintamiselle, renderöimiselle, animoinnille, jälkituotannolle, interaktiivisen 3D sisällön tuottamisen ja toiston yhdessä monialustaisen toiminnan ja n. 5 Mt:n koon lisäksi.

Suunnattu ammattilaisille ja taiteilijoille, Blenderiä voidaan käyttää luomaan 3D kuvauksia, stillejä sekä lähetystasoista videokuvaa. Reaaliaikaisen 3D enginen sisällyttäminen mahdollistaa interaktiivisen 3D, sellaisenaan ajettavan, sisällön tuottamisen.

Alun perin yhtiön nimeltä 'Not a Number' (NaN) kehittämä, Blenderiä jatketaan nyt 'Avoimena Ohjelmistona', jonka lähdekoodi on saatavilla GNU GPL -lisenssin alaisena.

Avainominaisuudet:

• Täysin integroitu luomispaketti, joka tarjoaa laajan kirjon olennaisia työkaluja 3D sisällön tuottamiseen sisältäen mallintamisen, animoinnin, renderöimisen, video jälkituotannon ja pelituotannon.
• Monialustainen, yhtenäisen OpenGL käyttöliittymän sisältävä valmiina käytettäväksi Windows, Linux, OSX, FreeBSD, Irix ja Sun -alustoilla.
• Korkealaatuinen 3D arkkitehtuuri mahdollistaa nopean ja tehokkaan työvuon luonnin.
• Ilmaisia tukikanavia http://www.blender3d.org -sivuston kautta.
• Enemmän kuin 250000 käyttäjää maailmanlaajuisesti.
• Pienikokoinen ja helppo levitettävä.

Voit ladata Blenderin uusimman version täältä.

[edit] Blenderin historia

1988 Ton Roosendall oli mukana perustamassa alankomaalaista studiota nimeltään NeoGeo. NeoGeosta tuli pian Alankomaiden suurin 3D animaatiostudio ja eräs johtavista animaatiotaloista Euroopassa. NeoGeo loi palkintoja voittaneita tuotantoja (European Corporate Video Awards vuosina 1993 ja 1995) suurille kaupallisille asiakkaille, kuten monikansalliselle elektroniikkayhtiölle Philipsille. NeoGeossa Ton oli vastuullinen sekä taiteiden ohjaamisesta sekä sisäisestä ohjelmistokehityksestä. Varovaisen harkinnan jälkeen Ton päätti, että silloinen NeoGeon 3D-tuotantoohjelmistopaketti oli liian vanha ja vaivalloinen ylläpitää ja päivittää ja siksi se piti kirjoittaa uudelleen tyhjästä. Uudelleenkirjoittaminen alkoi 1995 ja se oli tuleman tunnetuksi 3D-ohjelmistona, jonka kaikki tunnemme nimeltä Blender. Kun NeoGeo jatkoi hienostaa ja kehittää Blenderiä, Tonille tuli selväksi, että muutkin artistit NeoGeon ulkopuolella voisivat käyttää Blenderiä työkalunaan.

1998 Ton päätti perustaa uuden yrityksen nimeltä Not a Number (NaN). NaN oli NeoGeon aliyritys, jonka tehtävänä oli edelleen markkinoida ja kehittää Blenderiä. NaNin ydin oli halu luoda ja levittää pienikokoista, monialustaista 3D-ohjelmistoa ilmaiseksi. Tuohon aikaan tämä oli vallankumouksellinen konsepti, sillä useimmat kaupalliset mallintamisohjelmistot maksoivat useita tuhansia (yhdysvaltain) dollareita. NaN toivoi tuovansa ammattitason 3D -mallintamis ja -animointityökalut tavallisten ihmisten saataville. NaN:n businessmalli sisälsi kaupallisten tuotteiden ja palveluiden tuottamisen Blenderin ympärille. 1999 NaN osallistui ensimmäiseen Siggraph -konferessiin toiveenaan tuoda Blenderiä laajalti esille. Blenderin ensimmäinen vuoden 1999 Siggraph -konferenssi oli valtava menestys ja se toi Blenderille valtavan määrän mielenkiintoa sekä tiedotusvälineiltä että osallistujilta. Blender oli hitti ja sen valtava potentiaali taattu!

Menestyksekkään, aikaisin vuonna 2000 pidetyn Siggraphin siivittämänä NaN onnistui saamaan 4.5 miljoonan euron rahoituksen pääomasijoittajilta. Tämä suuri rahan sisäänvirtaus mahdollisti NaNin laajentavan vauhdikkaasti toimintojaan. Pian Nan:lla oli jopa viisikymmentä työntekijää ympäri maapallon yrittäen parantaa ja markkinoida Blenderiä. Kesällä 2000 Blender v2.0 julkaistiin. Tämä versio integroi pelikoneen 3D-ohjelmistoon. Vuoden 2000 loppuun mennessä NaN:n webbisivuilla rekisteröityneiden käyttäjien määrä ylitti 250000.

Valitettavasti NaN:n kunnianhimot ja mahdollisuudet eivät vastanneet yhtiön kykyjä ja markkinoiden todellisuutta. Tästä ylilaajentamisesta seurasi NaN:n uudelleenaloittaminen pienempänä yhtiönä Huhtikuussa 2001 uuden rahoituksen kera. Kuusi kuukautta myöhemmin NaN:n ensimmäinen kaupallinen tuote, Blender Publisher, julkaistiin. Tämä tuote oli suunnattu ilmaantuvalle interaktiivisen web-pohjaisen 3D -median markkinoille. Pettymyksen tuottaneen myynnin ja meneillä olleen hankalan taloudellisen ilmaston vuoksi uudet sijoittajat päättivät lopettaa kaikki NaN:n toiminnot. Lopettaminen sisälsi Blenderin kehittämisen pysäyttämisen. Vaikkakin tämänaikaisessa Blender -versiossa oli selviä puutteita: monimutkainen arkkitehtuuri, viimeistelemättömiä ominaisuuksia sekä epästandardi käyttöliittymä, niin innokas käyttäjäyhteisön ja asiakkaiden, jotka olivat ostaneet Blender Publisherin, tuki sai Tonin päättämään olemaan jättämättä Blenderin vaipumaan unholaan. Koska yrityksen uudelleen aloittamisen vuoksi riittävän suuri kehittäjätiimi ei ollut mahdollinen, niin maaliskuussa 2002 Ton perusti ei-kaupallisen yhdistyksen nimeltään Blender Foundation.

Blender Foundationin päätavoite oli löytää tapa jatkaa ja markkinoida Blenderiä yhteisöperustaisena Open Source projektina. Heinäkuussa 2002 Tonin onnistui saada NaN -sijoittajat hyväksymään ainutlaatuisen Blender Foundation suunnitelman, joka oli yritys saada Blender julkaistua avoimena. "Free Blender" (Vapaa Blender) -kampanjan tavoite oli saada kokoon 100000 euroa, jotta Foundation voisi ostaa oikeudet Blenderin lähdekoodiin sekä sen immateriaalioikeudet NaN -sijoittajilta ja myöhemmin julkaista Blender avoimen lähdekoodin yhteisölle. Innokkaan vapaaehtoisten joukon, joiden muassa oli muutamia NaN:n entisiä työntekijöitä, avulla järjestettiin varainkeruukampanja Blenderin vapauttamiseksi. Kaikkien yllätykseksi ja riemuksi kampanja saavutti 100000 euron maalin ainoastaan seitsemässä lyhyessä viikossa. Sunnuntaina lokakuun 13. vuonna 2002 Blender julkaistiin maailmalle GNU General Public License (GPL) -lisenssin alaisena. Blenderin kehitystyö jatkuu tähän päivään asti laajalti levineenä, omistautuneiden, vapaaehtoisten ympäri maailmaa tiiminä, jota johtaa Blenderin alkuperäinen luoja, Ton Roosendaal.

Blenderin historia ja road map

• 1.00 Tammi 1995 Blender kehityksessä NeoGeo animaatiostudiolla
• 1.23 Tammi 1998 SGI versio julkaistaan webiin, IrisGL
• 1.30 Huhti 1998 Linux and FreeBSD versio, käännös OpenGL:yn and X:n
• 1.3x Kesä 1998 NaN perustetaan
• 1.4x Syys 1998 Sun and Linux Alpha versio julkaistu
• 1.50 Marras 1998 ensimmäinen käsikirja julkaistu
• 1.60 Huhti 1999 C-avain (uudet ominaisuudet lukon takana, $95), Windows versio julkaistu
• 1.6x Kesä 1999 BeOS and PPC versio julkaistu
• 1.80 Kesä 2000 C-avaimen loppu, Blender täyttä freewarea taas
• 2.00 Elo 2000 interaktiivinen 3D- ja reaaliaikaengine
• 2.10 Joulu 2000 uusi engine, fysiikka ja Python
• 2.20 Elo 2001 hahmoanimointijärjestelmä
• 2.21 Loka 2001 Blender Publisher julkaisu
• 2.2x Joulu 2001 Mac OSX versio
• 13 Lokakuu 2002 Blender muuttuu Open Sourceksi, ensimmäinen Blender konferenssi
• 2.25 Loka 2002 Blender Publisher tulee vapaasti saataville
• Tuhopuu1 Loka 2002 Kokeellinen Blender puu luodaan, koodarin hiekkalaatikko.
• 2.26 Helmi 2003 Ensimmäinen aito Open Source Blender
• 2.27 Touko 2003 Toinen Open Source Blender
• 2.28x Heinä 2003 Ensimmäinen 2.28x sarjaa.
• 2.30 Loka 2003 Uudistettu 2.3x:n käyttöliittymä esitellään toisessa Blender konferenssissa.
• 2.31 Joulu 2003 Päivitys vakaaseen 2.3x käyttöliittymäprojektiin.
• 2.32 Tammi 2004 Laaja sisäisten renderöintikykyjen muokkaus.
• 2.33 Huhti 2004 Ambient Occlusion, uusia proseduraalisia tekstuureja, peliengine takaisin!
• 2.34 Elo 2004 Suuria kehitysaskelia: partikkelivuorovaikutus, LSCM UV mappaus, toimiva YafRay integraatio, Painotetut kulmat(creases) alipinnoissa (subsurfs), liukuvarjostimet (ramp shaders), täysi OSA, ja paljon paljon lisää.
• 2.35 Marras 2004 Toinen versio täynnä uudistuksia: Objektikoukut, kaarimuunnokset (curve deforms) ja kaarinauhoittajat(?)(curve tapers), partikkelimonistajat(?)(particle duplicators) ja paljon lisää.
• 2.36 Helmi 2005 Enemmänkin vakautusversio, paljon työtä julkisivun alla, muutamia uusia ominaisuuksia,lähinnä Normal ja Displacement mappaus.
• 2.37 Kesä 2005 Suuri loikka: muunnostyökalut and widgetit, pehmojoukot(?)(Softbodies), voimakentät, heijastukset, inkrementaaliset alipinnat (subdivision surfaces), läpinäkyvät varjot ja monisäikeistetty renderöinti.

[edit] Avoimista ohjelmistoista ja GPL:stä

Kun kuulee termin "avoin ohjelmisto", ensimmäinen asia, joka tulee mieleen saattaa olla "ei hintaa". Vaikkakin tämä on totta useimmissa tapauksissa, termi "avoin ohjelmisto" Free Software Foundationin (GNU projektin perustajat ja GNU General Public Licensen luojat) käyttämänä on tarkoitettu tarkoittavan "vapaa kuin vapaus" (mihin viitataan tavallisesti "ilmaista kuten ilmainen kalja") eikä "ei hintaa" . Ilmainen ohjelmisto tällä tarkoitettuna on ohjelmisto, jota olet vapaa käyttämään, kopioimaan, muokkaamaan, uudelleenlevittämään ilman rajoituksia. Vastoin kuin lisenssointi useimmissa kaupallisissa ohjelmistopaketeissa, missä saat tehdä kopion ohjelmistosta yhdelle tietokoneelle, et saa tehdä kopioita etkä saa ikinä nähdä lähdekoodia. Avoin ohjelmisto antaa suuren vapauden loppukäyttäjälle. Lisäksi, koska lähdekoodi on saatavilla universaalisti, on todennöisempää että ohjelmistovirheet löydetään ja korjataan.

Kun ohjelma on lisenssöity GNU General Public Licensen (GPL) alaisena:

• sinulla on oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen;
• sinulla on oikeus muokata ohjelmaa ja voit päästä käsiksi lähdekoodiin;
• sinulla on oikeus kopioida ja levittää ohjelmaa;
• sinulla on oikeus parantaa ohjelmaa ja julkaista omia versioita.

Näiden oikeuksien vastineena sinulla on joitakin vastuita, jos levität edelleen GPL lisenssoitya ohjelmaa. Vastuita, jotka on suunniteltu suojelemaan vapauksiasi ja muiden vapauksia:

• Sinun täytyy toimittaa kopio GPL -lisenssistä ohjelman mukana siten, että vastaanottaja on tietoinen oikeuksistaan lisenssin alaisena.
• Sinun täytyy sisällyttää lähdekoodi tai tehdä lähdekoodi vapaasti saatavaksi.
• Jos muokkaat koodia ja jaat muunneltua versiota, sinun täytyy lisenssoida muutoksesi GPL:n alaisena ja tehdä lähdekoodiin tehdyt muutokset saataville. (Et voi käyttää GPL -lisenssoitua koodia osana yksityistä ohjelmaa.)
• Et voi rajoittaa ohjelman lisenssointia GPL:n termien ylitse. (Et voi muuttaa GPL -lisenssoitua ohjelmaa yksityiseksi tuotteeksi.)

Lisää GPL:stä: GNU Projekti webbisivu. Viitteeksi, GNU General Public Licensen kopio on sisällytetty osaan II.

[edit] Tuki - Blender -yhteisö

Ilmaisuus, vaikkakin suljettunakin, auttoi paljon Blenderin käyttöönottoa. Suuri, vakaa ja aktiivinen käyttäjäyhteisö on ollut olemassa vuodesta 1998 lähtien.

Yhteisö näytti parhaansa ratkaisevalla hetkellä vapauttaen Blenderin, tuoden sen avoimeksi GNU GPL -lisenssin alaiseksi loppukesällä 2002.

Yhteisö on nyt jakaantunut kahteen, suurelta osin päällekkäiseen sivustoon:

1. Kehittäjäyhteisö on rakentunut Blender säätiön sivuston ympärille osoitteeseen www.blender.org. Se on kehitysprojektien, käytettävyys- ja dokumentointipalstojen, CVS -varannon, jossa on Blenderin lähdekoodi, kaikkien dokumentaatioiden, ja niihin liittyvien keskustelupalstojen koti. Kehittäjät, Python skriptaajat, dokumentoijat ja kaikki, jotka työskentelevät Blenderin kehittämisessä löytyvät täältä.
2. Käyttäjäyhteisö on keskittynyt itsenäiselle www.elysiun.com -sivustolle. Blender -taiteilijat, -pelintekijät ja -fanit kokoontuvat täällä yhteen näyttämään luomuksiaan, saadakseen palautetta, kysyäkseen apua saadakseen paremman katsannon Blenderin toiminnallisuuteen. Blender tutoriaalit ja tietokanta löytyvät myös täältä.

Nämä kaksi websivustoa eivät ole ainoita Blender -resursseja. Maailmanlaajuinen yhteisö on luonut paljon itsenäisiä sivustoja paikallisilla kielillä tai erikoistuneina eri aiheisiin. Jatkuvasti päivittyvä listaus näistä resursseista voidaan löytää yllämainituilta sivustoilta.

Heti tarvittavaa palautetta varten on olemassa kolme, pysyvästi auki olevaa, IRC -keskustelukanavaa irc.freenode.net -osoitteessa. Voit liittyä näihin suosikki IRC -asiakasohjelmallasi.

IRC -kanavat ovat #blenderchat, #blenderqa ja #gameblender.

edellinen: Manual.fi/PartI Sisällysluettelo seuraava: Manual.fi/PartI/Installing the Binaries